Ansainnan jalostaminen

Business Model Generation – Value Proposition Design

Bisnemallin generointi – Arvotarjonnan muotoutus


1. Minkä hyödyn asiakas saa, ja minkä tarpeen idea täyttää?
Markkinamenestyksen taustalta löytyy aina tyytyväisiä asiakkaita eikä loistavia tuotteita. Asiakkaat ostavat tuotteen, koska he haluavat tyydyttää jonkin tarpeen tai ratkaista jonkin ongelman. He haluavat esimerkiksi syödä tai juoda, vähentää työtaakkaansa, saada mielihyvää tai parantaa imagoaan. Hyvän liikeidean ensimmäisenä tunnuspiirteenä on selvitys siitä, minkä tarpeen idea tyydyttää ja missä muodossa (tuote, palvelu tai liiketoimintamalli).

Markkinoinnin asiantuntijat käyttävät tästä nimitystä ainutlaatuinen myyntiväittämä (Unique Selling Proposition, USP).

2. Mitkä ovat markkinat?
Liikeidealla on todellista taloudellista arvoa vain silloin, kun ihmiset haluavat ostaa tuotetta tai palvelua. Hyvän liikeidean toisena tunnuspiirteenä on selvitys tuotteen tai palvelun markkinoiden olemassaolosta sekä kohderyhmästä.

3. Miten liikeidealla ansaitaan rahaa?
Useimmilla tuotteilla ansaitaan rahaa myymällä niitä suoraan asiakkaille. Joissakin tapauksissa ansaintamalli on kuitenkin mutkikkaampi: tuote saatetaan luovuttaa kuluttajalle ilmaiseksi, ja tuotot saadaan mainostajilta. Hyvän liikeidean kolmantena tunnuspiirteenä on selvitys rahan ansaitsemisen tavasta ja arvioidusta määrästä.

Teknologiabisnes

Tietotekniikka-ala tarjoaa mahdollisuuden nopeasti kehittyvään uuteen liiketoimintaan ja markkinakenttä on alusta asti globaali. Keksinnöt ja innovaatiot ovat yksittäisten ihmisten tekemiä, eivät organisaatioiden. Ohjelmistoinnovaatioiden ja niiden perustana olevien ideoiden suojaaminen on vaikeaa, ideavarkaudet ovat jokapäiväisiä ja idean alkuperäinen esittäjä harvoin hyötyy tekemistään oivalluksista.

Ideoiden toteuttaminen käytännön ratkaisuiksi, tuotteiksi ja palveluiksi edellyttää moniosaavien tiimien koostamisen. Yksin ei riitä osaaminen eikä voimavarat.

IDEASTA LIIKETOIMINTAKONSEPTIKSI

  1. Tunnista omat vahvuutesi ja heikkoutesi liiketoiminnallisessa osaamisessa.
  2. Keskity itse olennaiseen ja siihen alueeseen, jonka parhaiten hallitset.
  3. Hae luotettavat kumppanit niille liiketoiminnan osa-alueille, joita et itse hallitse.

Tee yhteistoiminta- ja osallisuussopimukset kirjalliseen muotoon. Osallisuussopimuksessa tulee ilmetä kunkin osapuolen vastuut ja velvoitteet ja osallisuuden prosentuaalinen määrä. Lisäksi sopimuksen on sisällettävä syntyvän liiketoiminnallistamiskonseptin hyödyntämisnäkökulma.

Kunkin osa-alueen;

  • idea/keksintö/innovaatio, 
  • teknologia/tieto-taito, 
  • kaupallistaminen/markkinat, 
  • talous/laskelmat ja 
  • liiketoiminnan suunnittelu

vastuuhenkilö tuottaa osasuunnitelmat konseptikuvaukseen. 

Konseptointi toteutetaan projektimuotoisesti, sitoutuen yhteisesti hyväksyttyyn aikatauluun.

Suunnitelmat ja niiden toteutettavuus on hyvä arvioida ulkopuolisten ja sitoutumattomien asiantuntijoiden toimesta. Heiltä tulee pyytää allekirjoitus salassapito- ja hyödyntämättömyys- sopimukseen sekä arviointilausunto kirjallisena.

YDINTIIMISSÄ ON OSAAMINEN JA VAHVUUS

  • koostuu toisiaan täydentävistä taidoista ja vahvuuksista
  • omaa yhteisen näkemyksen tulevaisuudesta – jokainen haluaa onnistua yhteisessä pyrkimyksessä
  • käsittää ainakin kolme ihmistä ja yleensä korkeintaan kuusi
  • omaa joustavan lähestymistavan ongelmiin
  • pysyy koossa vaikeissakin tilanteissa
  • ei luovuta ristiriitojen sattuessa, vaan uudistuu ja selvittää ongelmat toisella tai kolmannella yrittämällä.

Idean takana olevat ihmiset tekevät yleensä paljon suuremman vaikutuksen kuin itse idea. Idean keksijän ja hänen ryhmänsä persoonallisuus, ammatillinen pätevyys ja sosiaaliset taidot sekä motivaatio ovat usein hyvin merkittäviä tekijöitä, kun sijoittajat päättävät yrityksen rahoittamisesta. Tästä syystä johtoryhmästä saatava positiivinen vaikutelma voi olla ratkaisevan tärkeää varsinkin yrityksen alkuvaiheessa.

Jos perustaja/koordinaattori ei onnistu nopeasti kokoamaan ympärilleen idean kehittämisestä innostunutta ryhmää, hän saattaa joutua yhä suurempiin ongelmiin myöhemmin yrittäessään saada asiakkaat innostumaan ideasta.

Jos perustajalla ei ole sosiaalisia taitoja auttaa kollegoitaan selviytymään perustamisvaiheen ongelmista, hänelle saattaa tulla myöhemmin ongelmia myös kasvavan liiketoiminnan johtamisessa.